Muutaman sattuman kautta tutustuin myGRAIN:in musiikkin sekä orkesterin tyyppeihin jo bändin demoaikoina, ja orkesterin uraa on tullut siitä saakka tiivisti seurattua sekä musiikkiansa fanitettua. Vuoden alussa saatiin uutisia, että yhtye oli aloittanut uuden levyn tekemisen, joten muutamaa kuukautta myöhemmin tullut tieto koko toiminnan lopettamisesta oli todellinen pommi. Onneksi myGRAIN päätti kuitenkin saattaa tarinansa päätökseen vielä muutaman keikan kautta, josta viimeinen koettiin Nosturissa.
Täytyy sanoa, että yhtye lopetti huipulta, sillä bändin soitto oli aivan jumalaisessa tikissä, vokalisti Tommyn kuulostaessa paremmalta kuin koskaan. Sanon tämän suhteellisen vahvalla kokemuspohjalla, sillä olen nähnyt orkesterin lavalla vuosien saatossa reilusti toistakymmentä kertaa.
Keikan aikana kuultiin materiaalia laajasti koko uran varrelta, ja kyllä illan kovin hetki oli se, kun vanha alkuperäinen line-up vetäisi Downfallin. Kyseinen kipale oli juurikin se, jonka kautta alunperin orkesterista innostuin. Varsinkin taiteilijanimen Matthew omaavan alkuperäisen kitaristin näkeminen vielä kerran metallimusiikin saralla ja myGRAIN:n kanssa lavalla oli huikeata, unohtamatta tietenkään bändin aitoa rastapäätä Resistoria, joka kävi stagella kahteen otteeseen yhteensä kuuden kappaleen verran.
Ennen encorea kuultu orkesterin paras kipale Darkbound olisi kyllä summannut bändin uran ja koko illan mainiosti mutta kyllä encore paikkansa puolusti. Neljä levyä ja 11 vuotta kestänyt ura päätettiin pari - kolmesataapäisen yleisön edessä Final Frontierin viimeiseen säveliin ja hurraavan massan eteen käveli tunteikas yhtye, joista varsinkin rumpali Dj Locomotiven reaktio kertoi kaiken illan merkityksestä yhtyeelle. Kiitokset orkesterille hienosta lopetuksesta sekä mainioista levyistä, ja toivotaan, että myGRAIN:n tuhkasta nousee Suomen metallikartalle joku uusi tekijä, sillä yhtyeen poistuminen jättää kartalle kyllä ison tyhjän aukon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti