Unisonic on tunnetusti ensimmäinen täyspitkä levytys sitten legendan aseman ansaitsevien Helloweenin Keepereiden jälkeen, kun Kai Hansen ja MIchael Kiske tekevät yhteistyötä. Kisken äänen suurena fanina pidän paljon myös miehen kevyemmistä rock -projekteista, kuten Place Vendomesta, mutta oli silti mahtavaa lukea, että Kiske palaa ääneen myös metallin osalta täyspitkän levyn merkeissä. Jänntys vaihtui iloksi, kun levyn sai käsiinsä ja pääsi toteamaan, että laatua sitä ovat vanhat herrat vielä kerran ainakin saaneet aikaiseksi. Varsinkin Hansenin sävellyskynästä on löytynyt pitkästä aikaa kunnon tavaraa, koska levyn kaksi parasta kipaletta ovat täysin herran tekemiä. Never Change Me on juuri sellainen kappale, jota ex-Helloween miehiltä uskalti parhaimmilaan odottaa, sopivasti huumoria, todella kova kertosäe ja kaikkinensa tarttuva sävellys on pelkkää hunajaa Kiske keulillaan. Never Too Late ei jää mainittua paljon huonommaksi ja ehdottomasti se toinen raita, joka kannattaa levyltä erikseen nostaa esiin. Kappale on sellaista power metal korvakarkkia, ettei siitä ole päässyt nauttimaan pitkään aikaan. Loppumateriaaliakaan ei mitenkään kyykkää näihin verratessa, joten käsissä on lähes 50 minuuttia tarttuvaa heavyä ja power metallia, ehdottomasti vuoden 2012 TOP 10 kamaa.
Vuoden 2012 TOP 10 levyt eivät ole paremmuusjärjestyksessä, vaan julkaisen niistä yksi kerrallaan lyhyen pohdinnan loppuvuoden kunniaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti